Lakitoimiston slogan näkyy jo Googlessa: Sinä olet aina oikeassa! Vammaisoikeudellisiin toimeksiantoihin keskittynyt toimitusjohtaja, osakas ja OTM Jukka Kumpuvuori on sanojen takana: vammaiset eivät turhaan halua palveluita, apua ja tukea, vaan niitä haetaan tarpeeseen.
− Vammaisen henkilön arkitodellisuuden ymmärtäminen on monelle vaikeaa. Viranomaisten lähtökohta on yleensä se, että kaikki vammaiset pyytävät liikoja. Asenteet, ennakkoluulot ja myös raha vaikuttavat päätöksiin.
Viranomaisten lähtökohta on yleensä se, että kaikki vammaiset pyytävät liikoja.
Töitä riittää, kasvu jatkuu
Uransa alussa Kumpuvuori toimi vuosia vammais- ja ihmisoikeusjärjestöissä.
− Luottamustoimien merkitys on ollut tärkeä. Olen oppinut, miten yhteiskunta ja ihmiset toimivat sekä miten asioita viedään eteenpäin. Järjestöissä itseluottamuskin kasvaa automaattisesti. Sain paljon kokemusta myös kansainvälisestä yhteistyöstä.
Kumpuvuori on pyörittänyt omaa toimistoaan vuodesta 2010.
− Toimeksiantoja alkoi tulla sitä tahtia, että oli pakko tehdä jotain. Firma on kasvanut itsestään, ja vasta syksyllä luovuin palkkatyöstä järjestössä. Harrastuksesta tuli todellakin ammatti ja työpaikka. En tosin miellä tätä työksi vaan elämäntavaksi.
En miellä tätä työksi vaan elämäntavaksi.
Yritykseen on vastikään palkattu toinen työntekijä, lakimies Tanja Alatainio. Kumpuvuoren mukaan tavoitteena on kasvattaa toimistoa 5−10 työntekijällä 5−10 vuoden sisällä.
Ihmisten kanssa ja puolesta
Perheessä oli ja kasvoi insinöörejä, mutta Jukka pohti yläasteella optikon ammattia.
− Ammatinvalinnanohjauksessa suositeltiin, että ryhtyisin kemistiksi tai hakeutuisin alalle, jossa ei tarvitse olla ihmisten kanssa tekemisissä. Nykyään en muuta teekään, eli suositus ei pätenyt.
Loppujen lopuksi oikeustieteelliset opinnot olivat selviö: Kumpuvuori halusi ja haluaa yhä puolustaa yksittäisiä ihmisiä, joiden turvaksi oikeusjärjestys on luotu.
− Oikeusjärjestys pakkojärjestyksenä antaa yksilölle vallan muita ihmisiä, viranomaisia ja esimerkiksi yrityksiä kohtaan. Se on hyvä asia tilanteessa, jossa puhutaan alistetusta ihmisryhmästä.
Vammaisoikeus ulottuu kaikkiin oikeudenaloihin.
Muutoksenhaut vyöryvät
Juristina Kumpuvuori on erikoistunut vain vammaisoikeuksiin.
− Vammaisoikeus ulottuu kaikkiin oikeudenaloihin. Tarvitaan niin julkis- kuin yksityisoikeuttakin, samoin rikosoikeudelliset kysymykset voivat olla vammaisoikeusspesifejä.
Vammaisoikeudellisissa toimeksiannoissa riittää työtä: tällä hetkellä vireillä on 500−600 tapausta eri puolilla Suomea. Toimeksiantoja on vuosien varrella kertynyt vajaa 2 000. Kumpuvuoren arvion mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon vammaisoikeudellisia muutoksenhakuja tehdään 5 000−8 000 vuosittain.
− Ihmiset saavat kielteisiä päätöksiä liittyen henkilökohtaiseen apuun, kuljetus- ja asumispalveluihin, asunnon muutostöihin, kuntoutukseen, eläkkeisiin, hoitotarvikkeisiin ja apuvälineisiin. Lisäksi ovat syrjintätapaukset ja pakkokeinojen käyttö.
Viranomaisten tietämättömyys muutoksenhakuprosesseista tuottaa rutkasti turhaa työtä.
Kumpuvuoren mukaan viranomaisten tietämättömyys muutoksenhakuprosesseista tuottaa rutkasti turhaa työtä.
− On vääriä perusteluja, vääriä ohjeita, vääriä muutoksenhakuosoituksia.
Täytäntöönpano sakkaa
Kumpuvuori toteaa lainsäädännön olevan kunnossa, mutta ongelmia ilmenee täytäntöönpanossa. Esimerkiksi vammaispalvelulakiin kunnilla on omat tulkintamarginaalinsa.
− Viranomaiset luovat omia ohjeitaan, jotka rajoittavat lakisääteisiä oikeuksia.
Tapauksia löytyy ja riittää: Henkilökohtaista apua voi saada vain virka-aikana arkisin, vaikka vammainenkin voisi haluta illalla teatteriin. Kun autistinen lapsi tarvitsee kahdeksan vaippaa vuorokaudessa, vain viisi myönnetään. Laissa lukee tarpeen mukaan, ja kunta määrittelee tarpeen.
− Jollakulla katetritarve on kuusi päivässä, mutta hän saa vain neljä. Se johtaa siihen, että katetreja käytetään uudestaan ja infektioriski kasvaa. Viranomaisten ohjeet voivat jopa vaarantaa terveyttä.
Haastavimpia tapauksia ovat ne, joissa ihmisillä on suuri hätä.
Haastavimpia tapauksia ovat ne, joissa ihmisillä on suuri hätä. Kumpuvuoren mukaan ihmisten odotukset oikeuslaitosta ja -valtiota kohtaan ovat suuremmat kuin mitä pystytään toteuttamaan.
− Esimerkiksi joku on otettu mielenterveyslain mukaiseen pakkohoitoon tai kunta ei myönnä vammautuneelle hissiä kotiin. Oikeusjutut kestävät, 1−2 vuotta, ja saman ajan ihminen odottaa sitä hissiä. On kohtuutonta ja raskasta, että valitusprosessit kestävät vuosikausia.
Suurin osa vammaisista jättää kuitenkin valittamatta. Arjessa alistutaan ja sinnitellään.
Syrjintä on yleistä
Uudistuneen yhdenvertaisuuslain myötä on tullut ilmi lisää syrjintätapauksia. Kumpuvuori toteaa vammaisten syrjinnän olevan yleistä ja heidän kohtaavan kovia asenteita, kun he alkavat ajaa oikeuksiaan.
− Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hukkuu juttuihin, mikä kertoo valtavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Pahinta on se, että kun ottaa syrjintäepäilyn tai -kokemuksen esiin, tulee helposti itse leimatuksi ja kaltoin kohdelluksi.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta hukkuu juttuihin, mikä kertoo valtavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta.
Yhdenvertaisuuslaissa oikeusturva ei ole Kumpuvuoren mukaan kohdillaan.
− Lautakunnalla tulisi olla toimivalta hyvityksen määräämiseen. Nyt käytännössä ainoa keino saada hyvitystä velvoittavasti on viedä juttu käräjäoikeuteen. Siihen taas yksittäisillä vammaisilla ei ole mahdollisuuksia kuluriskin vuoksi.
Vammaispalvelulaissa ongelmana on henkilökohtaisen avun saaminen esimerkiksi kehitysvammaisille. Kumpuvuori on tehnyt asiasta Suomen ensimmäisen valituksen YK:n vammaisoikeuskomiteaan.
Tavoitteena vammaisoikeuksien mallimaa
Vuonna 2016 tuli voimaan YK:n vammaissopimus, joka on iso harppaus oikeaan suuntaan. Sopimuksen pohjalta Kumpuvuori on laatinut Tiekartan tulevaisuuteen eli julkaisun Suomi − Vammaisoikeuksien mallimaa 2030.
Hän luovutti julkaisun eduskunnan puhemiehelle syksyllä. Se on viety myös eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaan.
− Vammaispalvelulain uudistus on parhaillaan eduskunnassa, tosin hallitusohjelmassa säästölistalla, mikä on hyvin surullista. Suomen pitäisi olla vammaisoikeuksien mallimaa ja ottaa ne vientituotteeksi eikä säästellä.
Suomen pitäisi olla vammaisoikeuksien mallimaa ja ottaa ne vientituotteeksi eikä säästellä.
Vaikka vammaisoikeuksia puolustavan juristin niskaan on sadellut myös tulta ja tappuraa, hän ei hellitä. Kumpuvuori on saanut muutoksiakin aikaan − kuten silloin, kun hallitus yritti rajata iäkkäät vammaiset pois palvelujen piiristä. Suunnitelmasta luovuttiin.
− Paasaan niin kauan kuin kansanedustajat, päättäjät ja viranomaiset alkavat ymmärtää. On kohtuutonta, että ihmiset joutuvat taistelemaan oikeuksistaan. Ei kukaan vammainen anele palveluita, katetroi tai pyydä ylimääräistä vaippaa huvikseen.
Kumpuvuoren mukaan tulokset puhukoot puolestaan, tärkeintä on ihmisten auttaminen. Siihen liittyy myös Lakilinja, jota juristi suunnittelee ympärivuorokautiseksi puhelinpalveluksi. Ahdistus kun iskee usein yöllä.
− On hyvä, että silloin saa jonkun kiinni. Jatkossa olisi hienoa tarjota esimerkiksi psykologipalvelua kaupan päälle asiakkaille, jotka sitä usein tarvitsisivat.
Suuhun hyppääviä herkkuja
Kumpuvuori on lahjoittanut Turun yliopiston kirjastolle vammaisoikeuksiin liittyvän kirjakokoelman, jota kartutetaan vähitellen. Tulevaisuudessa kokoelma voisi houkutella Suomeen myös tutkijavierailuja.
− Unelmani on kuitenkin Vammaisoikeussäätiö, joka toivottavasti toteutuu sitten joskus.
Jos työstä jää vapaa-aikaa, juristi kokkaa. Mallia on tullut äidiltä ja isoäidiltä.
− Jo koulupoikana katoin pöytää ja osallistuin ruoanlaittoon sekä katsoin Patakakkosta ja muita kokkiohjelmia. Perinne on jatkunut. Keräilen kokkikirjoja, ja tarkoitus on kirjoittaa sellainen joskus itsekin.
Kumpuvuori kuuluu Paistinkääntäjiin ja nauttii kaikenlaisesta ruoasta.
− Suosikkini on kyllä italialainen keittiö ja siellä erityisesti Saltimbocca, joka tarkoittaa ”hyppää suuhun”. Niin hyvää se on!
