Merkittävin luonnontieteellinen syy ihmisen elinolojen parantumiseen on tekniikan kehittyminen. Mutta miksi kehitysmaat eivät saavuta länsimaita? Tekniset ratkaisut on helppo kopioida.
Islamin tutkimuksessa todetaan uskon oman kulttuurin oikeellisuuteen estäneen ottamasta oppia Euroopasta. Samaa sanotaan Venäjän oikeaoppisuudesta. Kokemukseni mukaan yksi merkittävä tekijä on lainopillinen.
Kaikki muistavat, kuinka Jaakob riisti petoksella veljeltään Esaulta esikoisoikeuden. Hän kietoi vohlannahat käsivarsiinsa ja kaulaansa käydäkseen sokean isänsä edessä karvaisesta Esausta. ”Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.” Mutta onko monikaan huomannut, että kertomus on silloisen lain kuvaus? Esikoisoikeus tarkoitti perinnön saamista. Ja petos hyväksyttiin, Iisak ei asiaan puuttunut sen tultua ilmi.
Muutos alkoi antiikissa. Juutalainen kulttuuri hylkäsi Iisakin ennen kristittyjä. Roomassa sen nimi oli bonae fidei. Asianajaja Cicero vaati positiivista totuudellisuutta. Länsimainen sopimusjuridiikka otti perustaksi vilpittömän mielen. Alkoi luottamusperiaatteen hidas eteneminen.
Valistus — teollisen vallankumouksen aikalainen — oli ratkaiseva vaihe. Säädettiin lakeja vilpittömyys- ja luottamusperiaatteiden pohjalta, tunnetuimpina Allgemeine Landrecht für die Preussische Staaten ja Code Civil. Ratkaisevaa oli, että valistus yhdisti eri maiden, eri uskontojen ja eri mielipiteiden ihmiset. Kun vilpittömyysperiaate omaksuttiin eri maiden lakeihin, syntyi luottamusta yli rajojen.
Luottamuksensuojaan perustuva laki palvelee paremmin elinkeinoja, se tekee monipuoliset järjestelyt mahdolliseksi ja nopeuttaa ja halventaa toimintoja. Edut ovat isot. Kun sen johdosta saa 100 eurolla tuotteen tai palveluksen, joka ennen maksoi 150 euroa, voi käyttää 50 euroa muuhun.
Useimmat muut kulttuurit ovat yhä Iisakin kannalla. Vilpittömyyttä on vähän tai ei ollenkaan, sitä pidetään tyhmyytenä. Luottamusta ei ole, lain perusajatus on varmistustoimi, mihin se 50 euroa kuluu.
Kysyin kerran islamilaisen maan lainoppineelta miten hän ymmärtää luottamuksen. ”Se on käytettävä tänään, ei tiedä onko sitä huomenna.”
Olkaamme me juristit tästä ylpeitä, nostakaamme rinnat pystyyn.
